maanantai 7. lokakuuta 2013

Alaiset eivät usko osuustoimintaan

Pankit olivat eilisen(kin) teema finanssimediassa. Pankkiaiheisia uutisia oli lukuisia: muun muassa asiakastyytyväisyydestä, pankkien yhdistymisistä ja ekonomistivaihdoksesta. Näistä kaksi ensimmäistä liittyi tavallaan omaan ohjelmaani. Avasin nimittäin aamun osallistumalla KTM Jukka Saksin finanssialan johtamista käsittelevää väitöskirjaa esittelevään tiedotustilaisuuteen hotelli Simonkentässä.

Asiakastyytyväisyyteen ja pankkien yhdistymisiin otettiin sielläkin kiinni. Todettiin, että konttorien sulkemisen aiheuttama tyytymättömyys on laajempaa kuin sen todelliset vaikutukset. Monikansallisten toimijoiden osalta voidaan virheellisestikin tulkita vetäytymiseksi, joka saa aikaan asiakaspaon. Pankkien yhdistymiset ovat puolestaan nimenomaan palvelukykyasioita. Eihän pankkeja naiteta siksi, että asiat olisivat sen jälkeen huonommin. Kuten Jaakkolan Pekka Taloussanomissa toteaa, on asia päinvastoin. Säätelyn aiheuttamia suhteellisia kustannuksia saadaan alas, kuten byrokratiakustannuksia ylipäätään, ja näin ollen voidaan panostaa enemmän asiakasrajapintaan.

Valitettavasti kyseessä ei todellakaan ollut suuri mediatapahtuma. Onneksi minä ja Risto ”eejii” Penttilä olimme paikalla, sillä muuten Jukka olisi saanut kohdata toimittajalauman (eli kokonaista kaksi toimittajaa) yksin. Kauppalehti poimi tilaisuudesta otsikoihin finanssialan johtamisen ”seitsemän helmasyntiä”, mutta muuten oli mediassa melko hiljaista. On iso harmi, ettei tilaisuus kiinnostanut laajemmin. Finanssiala on taloutemme kannalta keskeinen ja sen johtaminen aiheena erittäin tärkeä.

Aamun keskusteluista olisi voinut nostaa montakin otsikkoa. Lasten ja nuorten suuntaan vireillä oleviin hankkeisiin liittyen olisi voinut otsikoida: ”Säästöpossu vaihtui Angry Birds possuun – finanssiala takaisin talouskasvatukseen”. Tutkimuksen perusteella finanssialan yrityksissä toimivien johtajien strategiana on mukautua säätelyyn, todelliset johtajat löytyvät siis säätelijöistä. Tästä päästään otsikkoon: ”Säätelijät johtavat finanssialaa, mutta eivät osaa sitä”. Säätelyn ja luottamuksen osalta voitaisiin myös kysyä: ”Luottamus meni ja ylisäätely tuli – onko paluuta?”. Säätelyn vahvistuminen on nostanut ennestään vahvaa juristien profiilia finanssialalla. Tutkimuksen mukaan finanssialan johtamisessa on paperin makua, tunteet ja ihmisten johtaminen ovat hakusessa: “Finanssiala joutui juristien panttivangiksi”. Erityisesti OT-proffaa kiinnostava huomio on, että ”Yhtiömuotoajattelu on finanssialan johtamisen ytimessä”. Kysymyksiä voisi herätellä otsikolla ”Asiakasomisteisten yritysten strategiat eivät jalkaudu – eivätkö alaiset usko osuustoimintaan?”. Tutkijan mukaan esimerkiksi osuuspankeissa ja keskinäisissä yhtiöissä ylin johto (hänen määritelmässään hallitukset, toimitusjohtajat ja johtoryhmät) pitävät yritysmuotoa ja siihen liittyviä arvoja sekä tavoitteita strategiatyön ytimessä, mutta nämä eivät läpäise organisaatioita. Onko kyseessä se tutkijankin kuvailema vanha tuttu ongelma, että keskijohto ja henkilöstö eivät tunne yritysmuotoja ja niiden eroja tai muuten vain ihailevat kansainvälisesti toimivia ja ”dynaamisia” pörssiyhtiöitä?

Ensi maanantaina on Jukka Saksin väitöstilaisuus Jyväskylässä ja itse toimin vastaväittäjänä. Kyseessä on toki nykyiseen tapaan muodollisuus, sillä olemme jo toisen tarkastajan kanssa väitöskirjan hyväksyneet. Uskon, että saamme aikaan mielenkiintoisen ja vilkkaan keskustelun. Palaan varmaankin asiaan myös blogissani. Sitä ennen seurataan, vieläkö eilisestä tilaisuudesta nousee jotain otsikoihin. Toinen toimittajahan ei vielä ole kirjoittanut mitään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti