Seksityöläisten osuuskunta

YLE kirjoitti eilen  Ibizan seksityöläisten perustamasta osuuskunnasta. Tapaus todistaa, että osuuskunta on työkalu moneen tarkoitukseen ja monelle alalle. Tyypillisesti se tarjoaa jäsenilleen aiempaa vahvemman aseman suhteessa tietyn taloudellisen ja sosiaalisen kontekstin (markkinan) muihin toimijoihin. Osuuskunta tasapainottaa valtasuhteita ja auttaa jäseniä nousemaan riiston yläpuolelle.

Tällä perinteisellä alalla osuuskunnan perustamisella voi olla jäsenten kannalta lukuisia turvallisuuteen, työskentelyolosuhteisiin, terveyteen ja talouteen liittyviä implikaatioita. Monet seksityöläisten asemasta huolestuneet tahot ovatkin esittäneet seksityöosuuskuntia keinoksi prostituutioon liittyvän hyväksikäytön, rikollisuuden ja harmaan talouden vähentämiseksi. Osuuskunta on toisinaan nähty myös elämänmuutoksen väylänä sellaista haluaville.

Alan laajuudesta huolimatta seksityöläisten osuuskuntien tieteellinen tutkimus on ollut kovin vähäistä. Eivätpä journalistitkaan ole kovin aktiivisesti tapauksia tutkineet. Alaan liittyy ymmärrettävästi lukuisia turvallisuuskysymyksiä ja tabuja. Eettiset kysymykset herättävät puolestaan voimakkaita tunteita ja saattavat pitää konservatiivisemmat tutkijat loitolla aiheesta.  

Olisi kuitenkin tärkeää tehdä näkymätön näkyväksi. Kenties asioita voitaisiin lähestyä osuustoiminnan nimissä neutraalimmin ja jäsenten eli tässä tapauksessa seksityöläisten itsensä näkökulmasta. Korkeatasoinen tieteellinen tutkimus seksityöläisten osuuskunnista voisi löytää paikkansa vaikkapa Journal of Co-operative Organization and Management tiedelehdestä.

Tutkimuksen tehtävänä on auttaa ratkaisemaan merkittäviä yhteiskunnallisia ongelmia. Tässä olisi ilman muuta tutkimuksen ja hieman rohkeamman yhteiskunnallisen keskustelun paikka.