Hannes Gebhardin opit osa 3: Ihmisten johtaminen

Hannes Gebhard ei itse koonnut omaa liikkeenjohto-oppiaan kirjaksi. Hänen puheistaan ja kirjoituksistaan sekä hänen toimintaansa koskevista tarinoista on kuitenkin johdettavissa kuva hänen ajatuksistaan.

Gebhardin johtamistavan pätevyyttä pohdittaessa on hyvä muistaa, että hän toimi monen yli 100-vuotisen historian saaneen organisaation perustajana ja johtajana. Esimerkiksi Osuuskassojen Keskuslainarahaston johtajana hän toimi yli 30 vuotta.

Gebhardista voidaan todeta, että hän itse oli visionäärinen, tarkoitusohjautuva ja aloitteellinen johtaja. Tämä näkyy myös hänen ohjeissaan osuuskassoille. Hän vaatii jäseniä ja hallintoa toistuvasti kysymään ja pitämään mielessä vastauksen kysymykseen: ”Mihin me pyrimme?”

Alaisiaan kohtaan Gebhard oli tiukka ja autoritäärinen, eikä pidätellyt kiukkuaankaan. Käytös liittynee ennen kaikkea siihen, että hän itse oli luja ja vaativa missionsa alttarilla. Tämä on karismaattisille johtajille tyypillistä.

Gebhard oli kuitenkin myös avoin ja välitön. Hän piti muun muassa Pellervon toimiston väelle ns. kansliapuhutteluja. Niitä pelättiin, mutta ne yleensä pitivät sisällään mukavaa jutustelua perheasioista ja päätyivät tyypillisesti palkankorotukseen. Oikeudenmukaisuus oli Gebhardille keskeinen arvo. Hän totesi poikkeuksellisen raamatullisin sanankääntein: ”Mitä tahdotte toisienne tekevän teille, tehkää se heille”.

Gebhard ei vain johtanut osuustoimintaa, vaan antoi ohjeita sen johtamiseen. Jäsenten itse johtamille osuuskassoille hän totesi: ”osuuskassoissa eletään toisiinsa luottaen, toisiaan tukien, yksi kaikkien, kaikki yhden puolesta”. Nykymaailmassa tästä puhutaan jaettuna johtajuutena.

Gebhard uskoi, että ”osuustoiminnan terveenä ja voimakkaana pysyttäminen vaatii siihen liittyvien epäkohtien paljastamista”. Osoitettuna osuuskunnan ylimmälle johdolle tämä Gebhardin vaatimus tuo mieleen nykypäivän autenttisen johtamisen käsitteeseen.
Myös tietojohtaminen ja osaamisen johtaminen ovat käsitteitä, joista Gebhard tänään puhuisi. Niin keskeisiä hänen opissaan ovat ”tiedon ja taidon siemenet”, kuten hän itse niitä kuvasi. Gebhard korosti kahdenlaista tietotaitoa: osuustoimintaan liittyvää ja toiminnan alaan liittyvää tietotaitoa. Pellervon tuli muun muassa lehtiensä ja kirjallisuutensa kautta varmistaa, että parasta tietoa dokumentoidaan ja levitetään niin osuustoimintaan kuin maatalouteen liittyen. Osuuskuntien tuli toisaalta käyttää neuvojia tietotaitonsa kehittämisen tukena. Tänään Gebhard siis rohkaisisi osuuskuntia hyödyntämään erilaisia konsultteja.
Gebhard kuitenkin käsitti, että valistus ja neuvonta eivät riitä. Vain itse oppimalla ja omaa kykyänsä paikallisesti kasvattamalla voisivat jäsenten yhteisöt menestyä. Nykyään tällaiseen ajatteluun viitattaisiin muun muassa oppivan organisaation ja osaamisen johtamisen käsittein.