Toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtajana: osa 1

Osuustoimintayrityksen sääntöihin on voitu kirjata niin, että toimitusjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana. Tämä niin sanottu kaksoisrooli on itse asiassa varsin yleinen maailmalla ja se on sitä yritysmuodosta riippumatta. Kaksoisroolista on käyty paljon keskustelua niin puolesta kuin vastaan, joten keskusteluun on hyvä ottaa kiinni myös tässä blogissa. Tänään nostan esiin muutamia huomioita kaksoisroolin vastustajien näkökulmasta. Huomenna tuon puolestaan esiin kaksoisroolin puolustajien näkemyksiä. Hieman pelkistäen voidaan sanoa, että vastustajat lähestyvät kaksoisroolia ja ylipäätään hallintoa säätelyn ja valvonnan näkökulmasta. Puolustajat sen sijaan lähestyvät näitä vahvemmin mahdollistamisen ja henkisen tuen näkökulmasta.

Säätelyä ja valvontaa korostavan näkökulman edustajat pitävät kaksoisroolia järjettömänä. Siksi he ovat voimakkaasti ajaneet kaksoisroolin purkamista osaksi niin sanotun hyvän hallintotavan ohjeistuksia. Tämä on ymmärrettävää, sillä kyseisen näkökulman ihmiskäsitys on niin sanotusti negatiivinen. Päämies - agenttiteoria nimittäin olettaa, että yksilöt pyrkivät aina maksimoimaan henkilökohtaiset taloudelliset etunsa ja hieman laajemmin ajateltuna myös psykologiset ja poliittiset etunsa. Tästä seuraa, että kaksoisrooli johtaa aina johdon ylivaltaan, opportunistiseen käyttäytymiseen ja näin ollen lopulta yrityksen epäonnistumisiin.

Ylivaltaa toimitusjohtaja saa kontrolloimalla hallituksen asialistaa ja pimittämällä hallituksen jäseniltä olennaisia tietoja koskien osuuskunnan liiketoimintaa. Opportunismin yhdeksi ilmenemismuodoksi nostetaan toisaalta se, että kaksoisroolin tapauksessa hallitukset asettavat johdolle löyhempiä ja vaatimattomampia tavoitteita kuin erotettujen roolien tapauksessa. Vähintäänkin tämä tekee heidän elämänsä helpommaksi, ellei auta myös palkkioiden hankkimisessa. Tarinat kertovat, että kaksoisroolin tapauksessa osuuskunnan tekemien uudistusten luonne on reaktiivinen – eli tyydytään seurailemaan yleistä kehitystä sen sijaan, että tehtäisiin merkittäviä etupainotteisia muutoksia. Toisaalta todetaan, että kaksoisroolissa toimivan henkilön ylimielisyys ja osaamattomuus voivat johtaa ylimitoitettuihin riskeihin, jotka näkyvät esimerkiksi päättöminä laajennuksina uusille toimialoille tai toiminta-alueille. Hallittu monialaistuminen on toisaalta nähty kaksoisroolista kumpuavana riskinhajautusstrategiana – siis toimitusjohtajan pyrkimyksenä vähentää omia riskejään. Epäonnistumisia yhdellä toimialalla voidaan paikkailla muualla saavutetulla menestyksellä. Todettakoon vielä lopuksi, että kaksoisroolin on jopa nähty uhkaavan hallituksen tehtävien toteutumista ylipäätään. Tämä ei johdu vain tietojen pimittämisestä, vaan siitä, että kaksoisroolista johdetuissa hallituksissa agenda muotoutuu operatiiviseksi. Tällöin hallituksen strategiset tehtävät jäävät liian vähälle huomiolle.

Kaksoisroolia vastustavat valittelevat, että johdon ylivaltaa ja opportunismia vastaan taistelu tulee yritykselle ja sen omistajille kalliiksi. On luotava kalliita palkitsemisjärjestelmiä, joiden myötä kaksoisroolissa toimivan henkilön tavoitteet yhdenmukaistetaan suhteessa omistajien ja yrityksen intresseihin. Toisaalta on uhrattava enemmän panoksia hallituksen muihin jäseniin ja heidän kehittämiseensä, jotta nämä olisivat kykeneväisiä suitsimaan puheenjohtajana toimivaa toimitusjohtajaa.

Allekirjoitatko sinä vastustajien ajatukset? Kuten todettua, kaksoisroolilla on myös puolustajia. Palataan heidän ajatuksiinsa huomenna.