Sijoitusblogeja kirjoittavat arvosijoittajat usein ihmettelevät miten "markkinat" voivat yllättyä informaatiosta, joka olisi ollut luettavissa edellisen osavuosikatsauksen yhteydessä annetusta ohjeistuksesta. Tulkitsen tätä niin, että sijoittajat eivät useinkaan ole perillä yrityksen tilanteesta siinä määrin kuin pitäisi ja olisi mahdollista.
Voidaan tietysti kysyä missä määrin sijoittajat voivat ylipäätään olla perillä pörssiyhtiön tilanteesta yrityksen itsensä tarjoaman informaation pohjalta. Sijoittajan onkin parasta itse hankkia informaatiota koskien toimialaympäristön muutosvoimia ja muodostaa omia skenaarioita näiden pohjalta. Jotta tämän voi tehdä hyvin ja syvällisesti, kannattaa toimialaa seurata pitkään ja rakentaa salkkuaan syventyvän ymmärryksen pohjalta.
Sijoittajia kehotetaan tyypillisesti hajauttamaan. On tärkeää ymmärtää, että hajauttaminen on nimenomaan riskienhallintastrategia. Esimerkiksi yritysten hallitukset voivat hajauttaa pääomia, kun tähtäimessä on nimenomaan arvon säilyminen.
Varsinkin varallisuutensa kasvattamiseen tähtäävää kotitaloutta kehottaisin keskittämään sijoitukset muutamiin osakkeisiin kerrallaan ja tietenkin ostamaan osakkeiden arvostuksen ollessa historiallisesti tarkastellen varsin alhaalla. Kullekin osakkeelle kannattaa määritellä oma tavoitehinta ja irrottautua ajoissa - erityisesti, kun kohdalle osuu uusi herkullinen sijoituskohde. Sijoitukset on toisaalta hyvä tehdä pitkällä tai vähintään keskipitkällä aikavälillä (esim. 36kk-72kk). Tällöin ei kannata liikaa tuijotella osto- taikka myyntisuosituksia, jotka tehdään melko lyhyellä aikavälillä (12kk). Kuten edellä totesin, kannattaa kehittää omaa toimiala- ja yrityskohtaista ymmärrystä ja toimia tältä pohjalta - rauhassa, ei koskaan hätiköiden.
Kaikki eivät ole liiketaloustieteilijöitä saati strategisen johtamisen osaajia. Menestynyt sijoittaminen kaipaa kuitenkin tuekseen vähintään perustason viitekehyksiä. Omaan harkintaan perustuvaa suoraa osakesijoittamista aloittelevan kannattaa ottaa vähintään SWOTit ja PESTELit haltuun ja opetella käyttämään niitä analyyttisesti oikein. Jos soveltaminen tapahtuu huolellisesti, voivat nämä peruskehikot toimia tukena oman toimialakohtaisen ymmärryksen rakentamisessa ja sijoituspäätösten perustelemisessa itselle - ja omalle perheelle taikka kavereille.
Rationaalisuuden lisäksi kannattaa pohdinnoissa seurata niin sanotusti "omaa nenää". Ymmärryksesi on nimittäin yleensä syvällisempää kuin mitä pystyt rationaalisesti käsittelemään. Mieti miksi "aavistat" jotain. Myös tunteita on hyvä aistia, sillä ne saattavat kertoa jostain mikä ei vielä ole sinulle tietoista. Tunnista tunteiden aiheuttaja ja voit olla jonkin tärkeän uhkatekijän tai mahdollisuuden jäljillä, joka saa sinut harkitsemaan valintojasi.
Kotitaloussijoittajan kolme kovaa K:ta ovat siis mielestäni keskittyminen joidenkin toimialojen seuraamiseen, keskittäminen muutamiin osakkeisiin ja keskittyminen sijoituskohteena olevien yritysten menestykseen vaikuttavien tekijöiden analysointiin koko inhimillistä kapasiteettiaan hyödyntäen. Voisi tähän vielä lisätä neljännekin K:oon, nimittäin keskustelun. Sijoituspäätöksistä kannattaa aina keskustella esimerkiksi kaverien ja perheen kanssa. Tämä sosiaalinen aspekti voi lisätä sijoittamisen mielekkyyttä, parantaa sijoituspäätösten laatua ja varsinkin perheen parissa auttaa myös jälkikasvua oppimaan taloudesta, liiketoiminnasta ja varallisuuden hoidosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti