keskiviikko 28. tammikuuta 2015

Hallituspalkkioiden nostot voisi perustella paremmin

Useat pörssiyhtiöt ovat viime päivinä ilmoittaneet kaaveilevansa hallituspalkkioiden nostoa. Aikeita on perusteltu lähinnä tutkimuksella, jonka mukaan meikäläiset pörssiyhtiöiden hallitukset ovat jääneet palkkioiden osalta jälkeen yleisestä kehityksestä. Tämä on ihan perusteltu lähtökohta palkkioista käytävälle keskustelulle ja voi riittää vakuuttamaan yhtiökokouksen, mutta ei välttämättä suurta yleisöä.

Jos toimisin itse jonkin kohun ytimessä olevan yhtiön palkitsemisvaliokunnassa, olisin teettänyt yhtiölle palkkioiden nostoa perustelevan viestintästrategian, joka ottaa huomioon yleiset käsitykset hallitustyöstä, hallitustyön vastuut ja vaatimukset, sekä hallituksen jäsenten näkökulman.

Yleisillä käsityksillä viittaan siihen, että meillä Suomessa on tyypillistä nähdä hallitus pakollisena pahana ja hallituspaikat itsessään joidenkin intressiryhmien jäsenilleen osoittamina palkkioina. Tätä taustaa vasten koko keskustelu hallituspalkkioista vaikuttaa monen korvaan älyttömältä. Eivätkö kokouspalkkiot riittäisi!

Kaivattaisiin siis perusteellista keskustelua hallitustyöhön liittyvistä lain mukaan erittäin merkittävistä vastuista ja ennen kaikkea hallitustyön kovista vaatimuksista. Tämä keskustelu olisi itse asiassa yleishyödyllistä. Voisi jopa ajatella, että hallitustyössä mahdollisesti edelläkävijöitä olevat pörssiyhtiöt toimivat yhteiskuntavastuullisesti, kun ne nostavat asian yhteiskunnalliselle agendalle ja vaatiessaan hallituksiltaan enemmän myös nostavat hallitustyöstä maksettavia palkkioita.

Olisi itse asiassa omistajien tehtävä puolustaa ja perustella hallituspalkkioita. Jos omistajat tai heidän edustajansa eivät näin tee, voidaan kysyä ovatko he osaavia omistajia. Omistajien on nimittäin huolehdittava siitä, että yhtiöllä on hallituksessa on kussakin ajassa paras mahdollinen kombinaatio sitoutunutta osaamista. Tämä yksinkertaisesti maksaa rahaa, sillä parhaille osaajille maksetaan muuallakin.

Esimerkiksi nyt esillä olleet vuosipalkkiot (about 60-80 000eur) voivat näyttää tavallisen palkan saajan näkökulmasta suurilta, mutta ne voivat olla vastuisiin ja uhrauksiin nähden jopa pieniä hallituksiin haluttujen osaajien näkökulmasta. Kuvittele itsesi hallitustyön huippuosaajaksi, jolle maksetaan vaikkapa valmennuspuolella muutama tonni päivältä. Pörssiyhtiön hallitustyö veisi sinulta normaalisti vähintään 4-5 päivää kuukaudessa ja isompien operaatioiden tai kriisitilanteiden aikaan helposti jopa kolmanneksen siitä ajasta, joka sinulla on allokoitavaksi omiin bisneksiisi. 6-7 tuhatta euroa kuukaudessa ei tällöin vaikuta kovin houkuttelevalta - voi itse asiassa hyvinkin olla, että hallituspaikan vastaanottaminen tarkoittaa merkittävää tiputusta verrattuna vaihtoehtoisiin ansioihin. Hallituspaikkoja vastaan ottavat henkilöt tekevät siis merkittävässä määrin talkootöitä yhtiön, omistajien ja yhteiskunnan hyväksi.

Kun kerran yleisessä keskustelussa hallituspalkkioita suhteutetaan palkansaajien saamiin palkkioihin, otetaanpa tähänkin palkansaajien ja hallitusten välinen vertailu. Suurten pörssiyhtiöiden päällikkö- ja johtoryhmätasolla tehty (operatiivinen) virhe saattaa maksaa yhtiölle, omistajille ja yhteiskunnalle pahimmillaan jonkun miljoonan. Hallitustasolla tehty (strateginen) virhe voi maksaa yhtiölle sen olemassaolon ja omistajille sekä muille sidosryhmille (koko yhteiskunnalle) miljardeja - pahimmillaan kaataa koko joukon yrityksiä ja jättää työttämäksi lähes kokonaisia kaupunkeja. Onnistumisten osalta vaikutukset voivat olla toiseen suuntaan samaa luokkaa. Eikö siis osaavasta ja uhrautuvasta hallitustyöstä kannata maksaa?

Palkkiokeskustelut ovat kyllä oivallinen paikka populismiin - varsinkin politiikkaan kytkeytyvien valtionyhtiöiden osalta. Toisaalta ne ovat paikka osoittaa omistamisen osaamista ja vastuullisuutta. Mielenkiinnolla seuraan mihinkä kategoriaan kukin taho itsensä tässä vyyhdissä asemoi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti