Teknologiateollisuus ry heitti jälleen ilmoille saman ajatuksen, jota on viljelty pitkin kulunutta vuosikymmentä. Yliopistojen määrää pitäisi kuulemma rajusti karsia nykyisestä. Tämä tietenkin johtaisi tieteellisen työskentelyn siirtymiseen yhä vahvemmin kehä 3:n sisäpuolelle. LUTin asiantunteva ja sanavalmis rehtori antoi onneksi tyylikkäästi pyyhkeitä - monen kollegansa tapaan - moisia ehdotuksia esittäneille.
Suomalaisittain hämmentävää on, että kehä 3:n sisältä tulee niin usein kehän ulkopuolisen Suomen elinolosuhteiden romuttamiseen tähtääviä ehdotuksia. Jos annamme sijainnin tai määrien määritellä päätöksiämme laadun sijasta, voimme pian sammuttaa valot koko Suomesta. Myös kehä 3:n sisältä. Kuvitellaanpa vaikka miltä Euroopan Unionin tulevaisuuden tiedepolitiikka näyttäisi samaa logiikkaa käyttäen. Pariisista ja Berliinistä olisi helppo todeta, että eihän etäisen kylmän maan pikkukaupungissa nimeltä Helsinki kannata yliopistoa pitää - suunnataan siis kaikki resurssit tänne keskelle Eurooppaa!
Kyllä meillä Suomessa olisi kaikkien kannalta parasta koettaa vain tunnistaa ne hyvät perusteet, joita hajautettuihin malleihin liittyy ja jotka tekevät koko Suomesta houkuttelevan monenlaiselle tiedolliselle, sosiaaliselle ja taloudelliselle kehitykselle. Esimerkiksi kajaanilainen start-up yritys voi kehittää miljardiluokan pelibisneksen ihan siinä missä espoolainenkin, jos on tahtoa ja taitoa sekä oikeat ihmiset kehitystä tukemassa. Informaatioteknologia on nimittäin murtanut fyysisyyden rajat niin, että tiedonluonnissa ja virtuaalibisneksissä ei fyysinen sijainti merkitse lainkaan - korkeintaan siinä mielessä, että monet yleiskustannukset ovat suurten keskustojen ulkopuolella alhaisempia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti