Maaseudun Tulevaisuus julkaisi tänään Mauno-Markus Karjalaisen tärkeän ja ansiokkaan vierasyliö -tekstin. Minuunkin (ja ilmeisesti blogikirjoituksiini) jutussa viitattiin pariinkin kertaan. Ensimmäisessä kohdassa minun todettiin ilmaisseen, että osuustoiminnan osuus Suomen bruttokansantuotteesta on noin neljännes. Jotta totuus tulisi ilmi, arvio ei ole suinkaan minun. Se on itse asiassa Jones & Kalmi (2009) tutkimuksesta, johon VNK raportissakin viitataan seuraavasti:
"...osuuskunnilla on merkittävä rooli Suomen taloudessa. Osuuskuntamalli on yleinen kaikissa Pohjoismaissa, mutta Suomi on tietyillä mittareilla maailman johtava osuuskuntakansa. Pellervo.fi-sivuston mukaan 84 prosenttia suomalaisista kuuluu ainakin yhteen osuuskuntaan. Jonesin ja Kalmin (2009) mukaan osuuskuntien osuus BKT:stä oli Suomessa 24 prosenttia eli selvästi eniten otantaan sisältyneiden maiden joukossa. Seuraavana oli Sveitsi 19 prosentin osuudella."
Panu Kalmi on itse asiassa täsmentänyt arviota. Kyseessä Kansainvälisen Osuustoimintaliiton Global 300 raportista syntyvästä yleisestä väärinkäsityksestä. Siinä suhteutataan Suomen suurimpien osuustoimintayritysten liikevaihtoa bruttokansantuotteeseen. Näin päästään lukuun 24%. BKT osuus pitäisi kuitenkin oikein laskea jalostusarvosta, ei liikevaihdosta. Jalostusarvolukuja ei taas kansainvälisesti vertailukelpoisesti ole tiedossa ja siksi Kansainvälinen Osuustoimintaliittokin raportoi liikevaihtoa. Suurten osuuskuntien todellinen bruttokansantuoteosuus on joitain prosentteja, mutta varmaankin alle viisi. Todellista lukua ei kukaan tiedä.
Viidennes tai neljännes ei lopulta välttämättä ihan täydellisesti metsässä ole osuustoiminnan vaikuttavuutta arvioitaessa. Ensinnäkin on otettava mukaan kaikki osuuskunnat ja keskinäiset vakuutusyhtiöt, ei vain suurimpia. Tätä huomattavasti merkittävämpi asia on huomioida osuustoiminta osuuskuntia ja keskinäisiä vakuutusyhtiöitä laajempana ilmiönä. Ensinnäkin pitäisi ottaa huomioon muissa juridisissa muodoissa harjoitettu osuustoiminta, jota on paljon - vaikka sitä ei osata aina osuustoiminnaksi mielletäkään. Toiseksi pitäisi ottaa huomioon jäsenille (tai käyttäjäomisteisten osakeyhtiöiden osakkeenomistajille) yhteistoiminnasta syntyvä lisäarvo, joka näyttelee osuustoiminnassa keskeistä roolia. Eli kuinka paljon osuustoiminta edistää vuosittain jäsentensä taloudellista asemaa? Edelliset ulottuvuudet huomioiden päästään jo huomattavasti läheemmäs raportissa mainittuja lukuja.
Vaikuttavuuden osalta pitäisi tietenkin miettiä muutakin kuin BKT:tä. Osuustoiminta elää ihmillisestä ja sosiaalisesta pääomasta ja sosiaalinen vaihdanta osuustoiminnassa edistää näitä. Osuustoiminnassa rakentuvat verkostot ja luottamussuhteet sekä osaaminen vahvistavat BKT:tä myös osuustoiminnan ulkopuolella.
Ehkäpä saamme tulevaisuudessa laajamittaisen ja monipuolisen arvion osuustoiminnan vaikuttavuudesta yhteiskunnassa. Tämähän voisi olla vaikka Valtioneuvoston kanslian tulevaisuuden raportointiaiheita!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti