maanantai 8. helmikuuta 2016

Kolin henki


Takana on jälleen mielenkiintoinen viikko. Tällä kertaa pääasiassa toimiston ulkopuolella ja osin OT-proffan asioissa. Viikon alkupuoli meni PTT:n jäsenyhteisöjen edustajien kanssa HLJ-akatemiassa. Loppuviikko kului puolestaan Kolilla, jossa joukko ihmisiä kokoontui pohtimaan yritysmallin kehittämiseen ja yritysmallia koskevan tietämyksen edistämiseen liittyviä toimenpiteitä vuonna 2017.

Koolla oli jälleen varsin hieno joukko ihmisiä. Puhuimme muun muassa osuustoiminnan arvomaailmasta, sivistyksestä ja oppimisesta sekä yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Olimme yhtä mieltä siitä, että osuustoiminta on digiajan, eli joukkoistamiseen ja joukkoälyyn perustuvan talouden keskeinen dynamo. Se on upea innovaatio, joka koordinaatio- ja kannustinjärjestelmänä integroi markkinat ja demokratian talouksia ja yhteisöjä kehittäväksi voimaksi. Haasteena on lähinnä se, että perinteisin tavoin yrityksistä, taloudesta ja yhteiskunnasta ajattelevat ihmiset ovat usein sokeita niin muutokselle kuin osuuskuntamallille. Eli tietämyksen lisäämisessä ja syventämisessä riittää työmaata riittää niin poliittisen päätöksenteon ja eri medioiden kuin osuustoimintayritysten hallinnon ja johdon parissa. Mallin potentiaalia ei kyetä hyödyntämään täysimääräisesti ennen kuin kaikki sidosryhmät omaavat edes välttävän osuustoimintatietämyksen.

Itselleni, OT-proffan ominaisuudessa, asetin seminaarin päätteeksi kolme tietämyksen edistämiseen liittyvää tavoitetta. Ensinnäkin pyrin avaamaan osuustoimintayrityksissä toimiville päätöksentekijöille osuustoimintamallia menestysreseptinä, jossa niin sanottu aate ja liiketoiminta eivät ole erillisiä tai ristiriitaisia osia. Pyrin toisin sanoen selittämään sitä kuinka aate, eli joukko mallin muodostavia ydinideoita, on nimenomaan muodostunut tähdäten liikeyrityksen ja omistajayhteisön yhteiseen ja pitkäjänteisen menestykseen. Toisena asiana pyrin edistämään tutkijoiden ja osuustoimintayritysten välistä vuorovaikutusta halki Suomen. Haastan osuustoimintayritykset edellyttämään yliopistolahjoitustensa vastineeksi osuustoimintaa palvelevaa tutkimusta ja opetusta. Vastaavasti haastan yliopistojen tutkijat huomioimaan osuustoiminnan – ja oivaltamaan kuinka huikean mahdollisuuden se tutkimusalana tarjoaa. Kolmanneksi pyrin löytämään keinoja osuustoimintayritysten maakuntatason yhteistyölle, esimerkiksi yrittäjyyskasvatuksen, uusien yrittäjien valmennuksen, matkailun ja kansainvälisen kaupan alueilla.

Mielenkiinnolla odotan mitä saamme kaikki yhdessä aikaan seuraavien parin vuoden aikana, eli ennen seuraavaa Kolin seminaaria keväällä 2018.