perjantai 18. maaliskuuta 2016

Mitä kuuluu OT-proffalle?

Olen saanut viime aikoina usein kysymyksiä koskien professuurin hoitamista. Olenko ehtinyt hoitaa osa-aikaista professuuriani suunnitelmien mukaan? Onko sinulle jäänyt aikaa myös professorin tehtävien hoitamiseen? Ja niin edelleen. Oikeutettuja kysymyksiä, joihin on syytä vastata näin OT-proffablogissa. Täten kysymyksiin saavat vastauksen useammat samoja kysymyksiä pohtivat.


Toimitusjohtaja on tietenkin aikaa vievä toimi. Ja ottaa tietenkin aikansa ennen kuin pääsee sisään siihen kuinka asiat uudessa organisaatiossa on yleensä tehty, kuinka toimintaa tulisi kehittää, keitä työyhteisön jäsenet ovat ja mitä he itse asiassa tekevät ja osaavat. Tekemistä toisaalta helpottaa tutkimus- ja opetustyön kautta hankkimani johtamisen ja organisoinnin rikas teoreettinen viitekehys, jonka takaa tarkasteltuna asiat ja inhimilliset tekijät eivät tule yllätyksenä. Näin ollen voi lähinnä keskittyä nauttimaan siitä, että saa rakentaa yhteistä tulevaisuutta mielenkiintoisten ja osaavien ihmisten kanssa.


Piti ihan miettiä mitä olen professuurin osalta tehnyt kuluneen kahden ja puolen kuukauden aikana. Olen tarkastanut pari läjää tenttejä (tämä jää onneksi pian pois). Olen sparraillut useita graduntekijöitä, tavannut heitä ja tarkastanut valmiita graduja. Olen myös ohjannut jatko-opintoja ja ottanut uudenkin ohjattavan. Olen keskustellut LUTin OT-tutkimustilanteesta Pasi Tuomisen kanssa sekä rehtori Juha-Matti Saksan kanssa ja tietenkin visioinut tulevaa. Olen myös suunnitellut yrittäjyyden konferenssia ja auttanut uuden professuurin järjestämisessä. Kummassakin on osuustoiminta mukana. Kansainvälisten ja kotimaisten kumppanieni kanssa olen myös lähettänyt alkuvuonna useita tieteellisiä artikkeleita tiedelehtien arviointiprosesseihin. Itse asiassa enemmän kuin koskaan ennen näin lyhyen ajan sisään.


Jotkin työni PTT:ssä ovat edistäneet myös niitä asioita, jotka aikaisemmin kuuluivat professuurin piiriin. Olen ollut suunnittelemassa osuustoiminta-aiheisia tutkimushankkeita ja rakentamassa strategisen yhteistyön viritelmiä monellakin suunnalla - kuvioita, joitta akatemisuus ja käytännöllisyys mielekkäällä tavalla kohtaavat. Olen myös edistänyt osuustoimintatietämyksen leviämistä useilla eri foorumeilla, käynyt puhumassa osuustoimintayritysten tilaisuuksissa ja antanut aiheesta haastatteluita. Tähän on kuulunut myös osuustoimintamallin puolustaminen osana monimuotoista markkinataloutta, kun yksinomaan rahoitusmarkkinanäkökulmaan viehättyneet ovat sitä vastaan tuttuun tapaan hyökänneet.


Eli kyllä tämä menee ihan suunnitelmien mukaan. Tai oikeastaan paremmin. Olin unohtaa Journal of Co-operative Organization and Management -tiedelehden. Sen osalta vaikuttaa siltä, että minun on ollut jopa helpompaa keskittyä tehtäviini lehden päätoimittajana. Jätettyäni vuoden vaihteessa noin 10 luottamustoimea niin akatemiassa kuin yksityisellä sektorilla, saatuani kirjani valmiiksi ja lopetettuani valmennus- ja konsultointitoimintani, niin sanottua sälää on paljon vähemmän. Professuuriaika kalenterissa onkin usein tarkoittanut kirjautumista Elsevierin järjestelmään. Lehden kasvu submittausmäärissä mitattuna on tosin ollut sitä luokkaa, että tälle on kyllä selkeää tarvettakin. Lehden tuorein numero onkin pian menossa painoon, joten palaan asiaan muutaman viikon sisään.


OT-tutkimuksen kannalta parasta PTT-siirrossani oli se, että LUTissa on nyt enemmän resursseja käytössä varsinaisesti tutkimukseen. Professorihan ei tunnetusti paljon ehdi tutkia, vaan tutkimisen kannalta olennaista on tutkijatohtoreille allokoitu rahamäärä. Professuurin lahjoittajat saavat siis rahoilleen parempaa vastinetta, kun tutkijatohtoritunteja saadaan enemmän ja professuurin hoitajakin on edelleen mukana kuviossa. Osuustoiminnan neuvottelukunnalle raportoimme tästä yhdessä Pasi Tuomisen kanssa taas vuoden jälkipuoliskolla. Hyvin homma joka tapauksessa toimii!